RSS

Jälkijättöinen lomapäivitys

29 Huh

Parin viikon takainen lomapätkäni meni niin sanotusti vähän harakoille (lat. Pica pica). Kuumeilin sängynpohjalla pari päivää ja tein tiistaina muutaman tunnin kävelylenkin turhauduttuani tarpeeksi – mikä puolestaan pitkitti flunssaa. Olin taas loman loppuajan kuin se kuuluisa jätkän räkä piikkilangassa.

Suunnitelmissa ei ollut alun perinkään sen kummempia, olin aikonutkin pysyä Lontoossa, mutta sentään tehdä jotain pientä kivaa joka päivä. Loppujen lopuksi suunnitelma toteutui vain osittain: ’jotain kivaa kahtena päivänä’.

Mainitsemani kävelylenkki oli yksi niistä. Kävin Lontoon reunamilla Essexin rajamailla, jossa sijaitsee Epping Forest, joka on laajalti suojeltu n. 2 500 hehtaarin metsäalue. Tyylilleni sopivasti lähdin matkaan ilman karttaa, joten en päässyt tällä kertaa metsän ytimeen vaan kuljin sen eteläisen kärjen läpi päämäärättömästi lopulta Gunpowder Parkiin päätyen. Epping Forestiin on palattava kesämmällä uudemman kerran, tällä kertaa syvemmälle puskien. Kenties vastaan tulee tuolloin joitakin paikallisia asukkeja: peuroja ja pitkäsarvisia longhorn cattle -merkkisiä lehmäeläimiä.

Matka Epping Forestiin on helppo, vain vajaan puolen tunnin junamatka Liverpool Streetin asemalta. Käveleskellessäni iltapäivällä takaisin kohti Chingfordin juna-asemaa kotimatkaa varten, huomasin horisontissa Lontoon Cityn korkeimmat rakennukset. Jos alla ei olisi ollut monen tunnin kävelyä, olisi ollut mielenkiintoista lähteä kävelemään Lontooseen. Kotona katsoin kartasta, että kävelymatkaa olisi kertynyt kotiovelle vain noin 17 kilometriä, mikä olisi taittunut alle neljässä tunnissa (olettaen, ettei eksy välillä!).

Maaseutumaisemaa Essexissä.

Kapea tie kulkee Epping Foresting eteläisen kärjen halki.

Otin matkaan ensikokeilulle uuden makrolinssini.

Matkan varrelle osui Osier Marsh -suoalue, jossa oli vähemmän märkää...

...ja enemmän märkää.

Kevät/kesä tuntuu olevan täällä vähän jäljessä tänä vuonna.

Käveleskelyä kertyi aamupäivälle ja alkuiltapäivälle kenties noin 15 kilometriä kaiken kaikkiaan.

Kotiin vääntäydyttyäni söin myöhäisen lounaan ja pikku hiljaa aloin valmistautua keskustaan lähtöön: olin varannut illalle lipun Absent Friends -nimiseen näytelmään. Halusin mennä katsomaan sen lähinnä Reece Shearsmithin takia, sillä olin pari vuotta aiemmin missanut mahdollisuuden nähdä Herrasmiesliiga-näyttelijä lavalla, kun hän oli muutamisen viikkoa yhdessä Ghost Stories -näytelmän rooleista.

Näytelmä itsessään ei ollut mikään erikoinen, mutta ihan viihdyttävä kyllä. Se oli hieman mustanpuhuva draamakomedia, jossa tuttavapiirin muutama pariskunta päättää järjestää teekutsut leskeksi jäänyttä miestä piristääkseen ja osoittaakseen, että tämä ei ole yksin. Pariskunnat vellovat kuitenkin kaikki omissa kriiseissään, antipatioissaan ja valheissaan ja kaikista positiivisimmaksi henkilöksi osoittautuu leskeksi jäänyt Reece Shearsmithin esittämä Colin, joka jaksaa aina nähdä asioiden positiiviset puolet surusta huolimatta.

Lomapätkän toinen ’jotain kivaa’ -päivä oli visiitti itään Romfordiin, jossa kävin tapaamassa eläkeläispariskuntaa, isän entistä koulukaveria bangladeshilaismiehineen. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Edellisestä kerrasta taisi olla kulunut jo yli kaksi vuotta. Riitta laittoi kevyttä lounasta ja jälkiruoaksi joimme kahvit mukanani tuoman sitruunakakun kera. Muutama tunti siellä vierähti ihan huomaamatta.

Muuten aika kuivakka loma. Sopii toivoa, että Ateenan loma kesäkuun alussa on hiukkasen parempi!

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 29/04/2012 Kategoria/t: Harrastukset

 

Avainsanat: , , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: