RSS

Elokuva-adaptaatiosta — Osa II: Piilossa — Essee 9: Toiseen asteen luovuus

08 Mar

________________________________

KUUSITOISTA PIENTÄ ESSEETÄ
ELOKUVA-ADAPTAATIOSTA
________________________________

Osa II: Piilossa

Essee 6:        Adaptaatio elokuvan tekemisen muotona
Essee 7:        Adaptoijan työkalupakki
Essee 8:        Adaptoijan ääni
Essee 9:       Toisen asteen luovuus
Essee 10:      Totuuden puhumisesta

________________________________

”Haihattelija.”

”A-anteeksi?”

”Sivulla 137. Kirjassa. Nyt.”

Adaptoija tuntee käsiensä alkavan täristä kuin hyytelö turbulenssin aikana. Sormien välistä tihkuu kylmää hikeä kirjan aatelisenoloisille nahkakansille. Adaptoija räpeltää itkua pidätellen kohti sivua 137. Tuottaja hönkii sipulinhajua niskaan.

”Sivun neljästoista rivi. Lue se minulle ääneen.”

Adaptoijaa pyörryttää. Hänen äänensä värähtää kuin raihnaisella mummolla: ”Mies oli istunut aloillaan jo tuntikausia.”

Tuottajan silmä poraa reikää adaptoijan ohimoon.

”Miten perkeleessä sinä muka kuvittelet tuon lauseen adaptoivasi?”

Adaptoija oikaisee hieman lysyisiä hartioitaan ja nielaisee enimmät hermokuolat ennen kuin avaa suunsa.

”Jos pistettäisiin mies käsikirjoituksessa tupakansavuiseen huoneeseen, jossa on rutistettuja kahvimukeja. Laitetaan tuhkakuppi täyteen tupakantumppeja ja mies heittämään lehti pöydälle ja löystyttämään kravattiaan. Katsoja varmasti kyllä–”

”Turpa kiinni, kyrvänsyylä. Kysyikö joku sinulta jotakin?”

Essee 9:      Toisen asteen luovuus

Esseekokoelmassaan populaarikulttuurista Markku Koski kutsuu elokuva-adaptaatiota toisen asteen luomiseksi.[i] Ilmaisua ei uskoakseni ole tarkoitettu halventavaksi, onhan Koski suuri elokuvan ystävä. Tästäkin huolimatta se pitää sisällään vihjeen valitettavan yleisestä suhtautumistavasta adaptaatioon: adaptaation prosessissa käytetty luovuus on ”toisasteista”, ikään kuin vain pienimuotoista näpertelyä sellaisen materiaalin parissa, joka on jo kertaalleen luotu.

Adaptaatiotutkija Sarah Cardwell puolestaan toteaa, että elokuva-adaptaatio on itsenäinen taideteos, jota pitäisi arvioida elokuvana, ei versiona kirjasta.[ii] Näin ollen myös itse adaptaation tekeminen ei enää määritykään muka-helpoksi kirjan ”kuvittamiseksi” tai sen ”siirtämiseksi” valkokankaalle, vaan laajemmin yksinkertaisesti elokuvan tekemiseksi. Tämä puolestaan kyseenalaistaa täysin näkemyksen adaptaatiossa käytettävän luovuuden toisasteisuudesta.

Myös kirjailijat itse unohtavat joskus, mistä on kyse. Muun muassa Kosken lainaama Veijo Meri on sanonut kirjojensa adaptoimisesta: ”Jos esitys on hyvä, tuntuu kuin minulle olisi tehty oikeutta, jos huono, vääryyttä. Huomaamattani omin tulkinnan omakseni tai tuomitsen sen, kykenemättä muistamaan, että oma osuuteni on kumpaisessakin tapauksessa yhtä vähäinen.”[iii] Tosiasiassahan kirjan kirjoittaja ei ole teoksellaan ottanut askeltakaan elokuvan tekemistä kohti. Vasta adaptoija tekee sen.

Kysymys luovuudesta adaptaatiossa on myös minulle henkilökohtaisesti olennainen: kirjoitan elokuvakäsikirjoitusta, joka on adaptaatio. Teen adaptaatiotani Homeroksen eepoksen pohjalta, mutta en yritäkään kirjoittaa kuin Homeros. Itse asiassa minulla ja Homeroksella ei ole juuri mitään yhteistä. Elän eri aikakaudella kuin eepoksen kirjoittaja, kulttuurinen taustani on erilainen, ja näkemykseni siitä, mitä on olla ihminen poikkeaa tarun kirjoittajan näkemyksistä.

Näen myös tarun päähenkilön eri tavalla kuin Homeros: siinä missä tämä on runoilijalle sankariksi syntynyt ja sankareista kenties suurin, minulle tarinan päähenkilö on olosuhteittensa kasvatti, ystäviensä rakentama, epäonnisten sattumusten johdosta kokonaiseksi itsensä kasvattava inhimillinen ihminen. Minä en usko siihen, että jotkut ihmiset yksinkertaisesti syntyvät sankareiksi – ja tämä näkyy adaptaatiossani.

Samaisesti, kun suomalainen metallibändi Children of Bodom adaptoi popprinsessa Britney Spearsin kappaleen omaan musiikkilajiinsa, lopputulos kuulostaa enemmän Bodomeilta kuin Spearsilta. Näin ollen kaikesta tekstienvälisyydestä huolimatta taideteos, adaptaatiokin, on aina välttämättä tekijänsä näköinen, ei niinkään hänen, jonka teokseen sillä mahdollisesti viitataan enemmän tai vähemmän suoraan.

Mikä tärkeintä, myös omasta kokemuksesta tiedän, että loppujen lopuksi luovan työn tekemisen kannalta katsottuna kirjailijan ja adaptoijan välillä ei ole eroa. Ja tästä samaisesta syystä käsikirjoituksen etusivulle tulee tekijän paikalle minun nimeni. Minä olen sen luoja, aivan kuten Andy Warholin Marilyn on Warholin Marilyn, ei alkuperäisen valokuvaajan Marilyn, saatikka sitten Monroen itsensä teos.

Todellisuus on tämä: elokuva-adaptoijallakin on edessään tyhjä paperi. Kaikki on mietittävä uudelleen ja elokuvan kannalta: se, mikä toimii kirjassa ja sanoin kuvattuna, ei välttämättä toimi lainkaan valkokankaalla ja fotorealistisena.[iv]

Samoin kaikki on mietittävä uudelleen adaptoijan oman itsen kannalta. Kysymys kuuluu: ”miten minä reagoin lähtötekstiin?”. Se, että lähtöteksti on olemassa, ei suinkaan tee adaptoijan työtä tehdyksi. Päinvastoin, siitä työ vasta alkaa.

 

 


[i] Koski, Markku 1985. Runoilijat ja musa, teoksessa Alemmat taiteet. Rauma: Länsi-Suomi Oy:n kirjapaino, s. 24.

[ii] Cardwell, Sarah 2002. Adaptation Revisited: Television and the Classic Novel. Manchester: Manchester University Press, s. 28.

[iii] Koski, Markku 1985. Haanpään näköispainos, mainittu teos, s. 89.

[iv] Sinyard, Neil 2000. ‘Lids tend to come off’: David Lean’s film of E.M. Forster’s A Passage to India, teoksessa Giddings, Robert ja Erica Sheen (toim.) 2000. The Classic Novel: From Page to Screen. Manchester: Manchester University Press, s. 147.

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 08/11/2013 Kategoria/t: Ajatuksia, Harrastukset

 

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: