RSS

Avainsana-arkisto: juna

Lumi on katkaissut matkalaisten tien

Täytyy olla onnellinen päätöksestä käydä ”joululomalla” Suomessa lokakuussa. Heathrow’lla on tällä hetkellä massivisia ongelmia lentojen kanssa, lentokentän ilmoituksen mukaan maksimissaan vain noin kolmasosa lennoista lennetään tämän päivän ja keskiviikon välillä. Lentokenttäoperoija BAA (British Airports Authority) on kehottanut ihmisiä pysymään poissa Heathrow’n terminaaleista 1 ja 3 sillä ne ovat turvoksissa ihmisistä, mikä aiheuttaa riskejä itsessään. Kentälle tulisi matkustaa vain, jos on varma siitä, että oma lento on lennettävien joukossa.

Entinen työkaverini joutui jättää Suomi-joulun väliin, sillä hänen lentonsa on peruttu. Seuraava vapaa lento olisi ollut Finnairilla torstaina — suolaiseen 700 euron hintaan. Venäläinen kämppikseni Anna oli tänään matkalla Heathrow’lle Heathrow Expressillä, kun hän sai lentoyhtiöltä sähköpostin: lento on peruttu ja siirretty keskiviikolle. Lentojen peruutusten odotetaan jatkuvan yli joulun.

BBC julkaisi tänään artikkelin siitä, miten Helsinki-Vantaan lentokenttä selviää lumen keskellä joka vuosi. Suomalaisen tiedottajan mukaan avainasemassa ovat talvikauden ylimääräiset työntekijät, kunnon kalusto, kolme käytettävissä olevaa kiitorataa sekä erityinen ”lumitoimisto”, joka pitää yllä yhteyttä lennonjohdon, kenttähenkilöstön ja lentoyhtiöiden välillä.

Tänään kulovalkean tavoin netissä levinnyt surullisenhauska kuva kertoo eron brittiläisen ja norjalaisen lumenhallinnan välillä lentokentillä.

Tulee mieleen se koominen näky viime talvelta St. John’s Woodissa, kun kaksi kadunlakaisijaa yrittivät puhdistaa jalkakäytäviä märästä lumesta kuluneilla luudilla. Silloin olisi pitänyt olla kamera mukana.

Matkalaiset ovat saaneet kestää viime päivinä myös junaongelmia. Dieselvetureiden polttoaineen jäätyminen on aiheuttanut ongelmia muun muassa London Midland -junayhtiölle, joka kärsii myös jään aiheuttamista vahingoista kalustossaan. Jääpuikot ovat pudottaneet sähkölinjoja ja viime yönä satojen matkustajien matka jäi tästä syystä kesken Peterborough’n asemalla 140 kilometriä Lontoosta pohjoiseen. Junayhtiöistä ainakin First Great Western ja South West Trains ovat joutuneet perumaan osan vuoroista. Lontoon metrolinjoista Bakerloo ja Metropolitan ovat kärsineet ”ääriolosuhteista” eniten.

Lontoosta Pariisiin vievä Eurostar on perunut osan vuoroistaan ja muilla vuoroilla on vakavia myöhästymisiä. Eurostar on keskeyttänyt lippujen myynnin tämän päivän ja jouluaaton välillä. St. Pancrasin kansainvälisen aseman ulkopuolella on tänään ollut 2 kilometrin jono ihmisiä odottamassa josko he sattuisivat pääsemään Pariisiin. BBC julkaisi iltapäivällä masentavaa ilmakuvaa helikopterista, kun ihmiset värjöttelevät kuudetta tuntia jonossa aseman ulkopuolella. Täällä ollaan perinteisesti hyviä jonottajia, mutta BBC:n mukaan tunteet kuumenivat jonon hännillä siinä vaiheessa, kun liikennepoliisi sulki jonon eikä päästänyt siihen enää lisää ihmisiä.

Moottoriteillä puolestaan kaistoja on suljettu hylättyjen autojen ja linkkuun ajaneiden rekkojen vuoksi. Kuolonuhreja on liikenteessä ollut muutamia.

Eikä siinä vielä kaikki. Kouluja on suljettu vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi ja Lontoon ambulanssipalvelu vastaanotti perjantain ja sunnuntain välisenä aikana 17 000 hätäpuhelua. Lumentulo nosti hätäpuhelujen määrää 30 prosentilla tavanomaisesta.

Ei voi muuta sanoa kuin että onneksi ei ole joulusuunnitelmia, jotka edellyttäisivät liikennevälineiden käyttöä.

Mainokset
 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 20/12/2010 Kategoria/t: Arki, Kaupunki

 

Avainsanat: , , , , , ,

Olen sosiaalinen eläin

Lähitulevaisuudessa tulee oltua sosiaalinen oikein olkavarren yläosan ja kaulan viereisen ruumiinosan takaa.

Saimme jokusen viikkoa sitten purkkiin muutaman nettitutun kanssa maaliskuisen viikonlopputapaamisen suunnittelut. Siispä matkustan luoteis-Englantiin Lancasterin pikkukaupunkiin (n. 46 000 asukasta) maaliskuun puolivälissä. Siellä asustaa Mike, sama tyyppi, jolle lähetin arvan osuttua hänen kohdalleen keskustelufoorumimme yllätyspakettiringin lähetyksen (ja kudoin muuten Mikelle myös villasukat joululahjaksi — en muista enää mistä juttu lähti, mutta kun tulin luvanneeksi villasukat, niin olihan ne kudottava).

Lancasteriin on tulossa myös John Irlannista, Rob Skotlannista ja Jon keski-Englannista. Ihanainen Rob piirsi viikonloppusuunnitelmien varmistuttua taiturimaisen kuvan meistä kaikista. Aikansa voisi varmasti käyttää paljon huonomminkin. 😛

Vasemmalta oikealle: Mike, Rob, minä, John ja Jon. Yhdennäköisyys on merkittävä kaikkien kohdalla.

Vasemmalta oikealle: Mike, Rob, minä, John ja Jon. Yhdennäköisyys on merkittävä.

Yövymme kaikki Miken luona. Ja herrasmiehet kuulemma luovuttavat taistelutta sohvan minulle ja kolistelevat omia luitaan lattialla, heh! : ) Talon isännällä on tietysti oma pehmoinen sänkynsä, mutta hän on tietenkin herrasmies jo pelkästään sen myötä, että ottaa koko köörin kattonsa alle muutamaksi yöksi.

Kävin ostamassa torstaina töiden jälkeen junalipun Lancasteriin ja takaisin. Ja niin siinä sitten kävi, että olin liian myöhään liikenteessä.Tiesin kyllä jo etukäteen, että täällä on oltava ajoissa liikkeellä, jos aikoo saada ”kohtuu”hintaisen lipun pitkänmatkan juniin. Mutta jotenkin näin suomalaisena (joka on joskus matkustanut lauantaiaamuna Kokkolasta Helsinkiä kohti yksin koko vaunussa) oli siltikin vaikea uskoa, että täysin normaalina viikonloppuna — kyse ei siis ollut mistään juhlapyhästä — voisivat useimmat päivän junat täyttyä jo viikkoja aiemmin. Mutta näin minulle lipputiskillä Eustonin asemalla vain ilmoitettiin: ei tilaa haluamassani alkuillan paluujunassa. No, entäs tuntia aiemmin? Ei, täynnä on sekin. Entäs vielä tunti siitä taaksepäin? Täynnä. Valitettavasti kaikki iltapäivän junat on jo varattu täyteen.

Olin siis suunnitellut palaavani Lontooseen sunnuntai-iltana ennen seitsemää lähtevällä junalla, mutta se oli täynnä — kuten olivat päivän muutkin junat, aamupäivän junia lukuun ottamatta. En kuitenkaan halunut lähteä Lancasterista kotiin ”liian aikaisin”, joten tein lippuluukulla pikapäätöksen tulla takaisin Lontooseen vasta maanantaiaamuna. En tietenkään ollut kysynyt Mikelta etukäteen, onko OK, että olen vielä kolmannen yön sohvalla. Enkä ollut kysynyt töissä, onko OK, että myöhästyn töistä maanantaina kolmisen tuntia.

Ostin siis lipun ja maksoin itseni kipeäksi, tieten tahtoen. Meno-paluu -lipun hinta oli £73 eli 82 euroa. Sain hetken nauttia henkilökohtaisesti siitä, että Britanniassa on Euroopan kallein junaliikenne. Minulle maksetaan työn puolesta Lontoon sisäiset kuukausimatkakortit (= sadan euron etu kuukaudessa), joten tämä oli ensimmäinen kerta Lontooseen saapumisviikonlopun jälkeen, kun junalla liikkuminen kirpaisi.

Joku on blogissaan laskenut, että Lontoossa kallein mailihinta tulee matkatessa Northern-linjaa pitkin Charing Crossin asemalta Embankmentin asemalle. Todellisuudessa tämä matka on kovin lyhyt, sen kävelee noin 2 minuutissa, ja kun kertalipun hinta suhteutetaan tähän lyhyeen matkaan, kilometrihinta hyppää taivaisiin.

Charing Crossilta Embankmentille: maailman kallein junamatka.

Charing Crossilta Embankmentille mustaa linjaa pitkin: maailman kallein junamatka.

Jos joskus tuon pikku välin junassa istuu, voi miettiä mielessään, että usein maailman kalleimpana junamatkana mainittu pikku monorail-pätkä Las Vegasissa (Harrahista Caesar’s Palaceen) kalpenee Charing Crossin ja Embankmentin rinnalla. Las Vegasissa tuolla mainitulla pätkällä mailin (1,6 km) matkustushinnaksi tulee noin 17 euroa. Vuoden 2007 hintatasolla, suhteutettuna Charing Crossin ja Embankmentin väliseen hintaan, mailin pituinen junamatka maksaisi Lontoon tapauksessa 72,63 euroa. Las Vegas siis todellakin kalpenee — ja kalpenee oikein kunnolla.

Mutta niin. Takaisin Las Vegasista Lontooseen ja lipunostoon.

Pistin saman tien kun lippuluukulta pois pääsin tekstiviestiä Mikelle ja pyysin anteeksi, että olin joutunut tekemään hänen elämäänsä vaikuttavan päätöksen kysymättä ensin hänen mielipidettään. Mike oli kuitenkin reissuni pidennyksestä vain mielissään, eikä töissäkään suunnitelmien muutoksesta onneksi koitunut mitään ongelmia, kun pomolleni siitä seuraavana päivänä kerroin. Lupasin tehdä tunteja muutaman sisään ennen reissua (vaikka käytännössä niitä tulee kyllä tehtyä ihan yrittämättäkin), ja homma hoituu sillä.

Lancasterista puheen ollen, meillä ei ole vielä tässä vaiheessa sen kummempia suunnitelmia tuolle viikonlopulle, mutta luvassa on ainakin syömistä, juomista, käveleskelyä kaupungilla ja mahdollisesti visiitti puistoon, jossa on perhostalo laajoine kokoelmineen trooppisten alueiden perhosia. Lisäksi armas irkkumme John ehdotti, että polttaisimme pari ajoneuvoa (Miken kämpän takana sijaitsevalla parkkipaikalla poltettiin pari autoa viime viikolla), mutta uskon, että se aktiviteetti jätetään tällä kertaa väliin. 😛

Minulle on myös luvattu, että pääsen reissulla näkemään linnan! Henkilökohtaisesti muuta en sitten tuolta reissulta hyvän seuran, maistuvan ruoan ja tarpeeksi tumman ja täyteläisen pintahiivajuoman lisäksi kaipaakaan. 😀

Nyt laskiaistiistaina tuli tosin pienellä keskustelufoorumillamme puheeksi pannukakut ja letut. John suhtautuu pannukakkuihinsa ilmeisen vakavasti, ainakin sen perusteella, millaisen tunnemyrskyn hänessä nostatti tiistaina se, ettei hän onnistunut saamaan niitä lounaaksi. Sanoin, että jos se tekee hänet onnelliseksi, teen Lancasterissa lettuja koko porukalle. Johnin vastaus oli, että kyllä, itse asiassa se tekisi hänet onnelliseksi, joten letunpaistoon on varmaankin ryhdyttävä jossain vaiheessa viikonloppua. Jälkeenpäin olen miettinyt, että sopiva aika tuolle hommalle voisi olla varmaan lauantai-iltapäivä. Herrat kun aikovat kuulemma tapittaa silloin televisiosta jalkapalloa ja juoda asiaankuuluvasti olutta. Kun vaihtoehtoina ovat 1) jalkapallo, neljän miehen röyhtäilykonsertti ja yleinen pelin ohella möykkääminen ja 2) lettujenpaisto, taidan vetäytyä suosiolla kyökin puolelle. 😆

Tätä viikonloppureissua ennen ehtii toki olla sosiaalinen vähän pienimuotoisemminkin. Huomenna menen Alin ja Maureenin kanssa muutaman metropysäkin päähän johonkin pubiin istumaan iltapäivää, syömään, juomaan ja pelaamaan lautapelejä. Sinne on ilmeisesti tulossa Maureenin kavereita myös, sekä todennäköisesti myös Alin puolelta jotain porukkaa.

Tätä peli-iltapäivää ajatellen kävin perjantaina työpäivän jälkeen Sohossa lähellä Piccadilly Circusta Nordic Bakery -nimisessä liikkeessä, jonka on perustanut entinen jääkiekkoilija Jali Wahlsten. Ostin sieltä Fazerin Sinisen levyn (ja purkin Turkinpippureita, jotka lähtevät Lancasteriin). Jospa suomalainen suklaa vaikka maistuisi porukalle rauhaisana sunnuntai-iltapäivänä. : )

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 01/03/2009 Kategoria/t: Ihmiset, Kaupunki, Kulttuuri

 

Avainsanat: , , , , , , ,