RSS

Avainsana-arkisto: ruoanlaitto

Keittää, muttei yli

Tämä lyhyt blogipostaus on oodi Morphy Richards -keittokoneelle. Ostin sen jo kai noin vuosi sitten, mutta se jäi moneksi kuukaudeksi käyttämättä. Mutta olen sittemmin nähnyt valon — keittojen tekeminen sillä on äärimmäisen helppoa. Sillä voi myös tehdä pirtelöitä ja keittosäätöjä on kaksi: sose ja normaali. Sosekeiton se tekee 21 minuutissa. Koneen puhdistaminen on myös helppoa, sillä siinä on vain kaksi osaa, kansi terineen ja itse säiliö. Koneen ohjelmoiminen keitontekoon koostuu kahden napin painamisesta, säädön valinta ja käynnistys.

Morphy Richards -keittokone

Tein tänä aamuna pakastimeen satsin sosekeittoa aineksina peruna, porkkana, sipuli, vihreät linssit ja aurinkokuivatut tomaatit (joita on käytettävä jääkaapista pois kovaa kyytiä). Mausteeksi suolaa, chilijauhetta, jauhettua korianteria, kurkumaa ja kuminaa. Valmistukseen kului vihannesten pilkkominen mukaan lukien ehkä noin 35 minuuttia ja kone soseuttaa keiton itse. Vihanneksia ei tarvitsisi käyttää pannulla, mutta käytin kuitenkin, pyöräyttelin niitä muutaman hetken mausteiden kanssa.

Siinä on nyt sopat ehkä kolmelle tai neljälle aterialle. 🙂

Mainokset
 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 01/12/2013 Kategoria/t: Arki, Ruoka ja juoma

 

Avainsanat: , , ,

Intialaista ruokaa ja joulumarkkinoita

Ai että…

Joskus aiemminkin olen blogissani ihastellut intialaista paneer-juustoa. Kokeilin tehdä sitä itsekin joskus kauan sitten: tekotapa on samanlainen kuin suomalaisen juoksutinjuuston, mutta juustonjuoksuttimen sijasta käytin sitruunamehua. Itse juustokin on samankaltaista, tosin paneer ei narsku hampaissa ja se on vähemmän suolaista. Kotijuusto käytetään usein uunissa, paneeria ei (mutta sitä ruskistetaan sen sijaan usein pannulla ennen ruoanlaitossa käyttämistä sillä siten se saa enemmän makua).

Yritän pikku hiljaa opiskella intialaisen ruoan laittamista kotonakin, mutta alkumetreillä olen vielä. Tänään tosin kokeilin mielestäni varsin onnistuneesti paneer acharin tekemistä. (’Achari’ on hindiä ja tarkoittaa pikkelssiä.) Mukavan kirpeyden ehkä noin medium-mausteiseen ruokaan toi tässä tapauksessa kirpakka mangopikkelssi.

Tämän intialaissävytteisen kotikokkailun myötä olen myös joutunut kasvattamaan maustepurkkikokoelmaani. Tämän päivän lounasruokaan meni seuraavia: fenkolin siemeniä, sinapinsiemeniä, rohtosarviapilan siemeniä, kuminan siemeniä, kurkumaa ja chilijauhetta. Reseptissä oli lisäksi muutamaa maustetta, joita en ole vielä saanut käsiini. Niitä olivat ryytineidon siemenet, kuulemma mädille kananmunille tuoksuva mutta valkosipulimaisen maun mukanaan tuova ”mustasuola” (mikä lieneekään tämä black salt tai kala namak suomeksi) ja hajupihka (kansanomaisesti tunnettu myös nimellä — kröhöm — ’pirunpaska’). Näiden puutteen korvasin mainitulla mangopikkelssillä, joka toi ruokaan kirpeyttä ja happamuutta. Lisäksi tuikkasin sekaan hieman garam masalaa. Muita tarpeita olivatkin sitten vain itse paneer sekä sipuli, suola, öljytilkka mausteiden hehkuttamiseen, luonnonjogurtti, ruokalusikallinen vehnäjauhoja ja nippu tuoretta, silputtua korianteria. Viekkaasti takavasemmalta, reseptin ohi, heitin kattilaan myös yhden paloitellun vihreän paprikan, koska teki mieli.

Kyllä tuli hyvää!

Eilen aamupäivästä kävin muutaman työkaverin kanssa pohjoismaisilla joulumarkkinoilla Rotherhithessä. Matkassa oli italialainen Silvia (jolla oli aikoinaan suomalainen miesystävä), argentiinalainen Pilar ja puolalainen Michalina. Keli oli sateinen, mutta seura oli hyvää ja markkinoilla monenlaista nähtävää ja maisteltavaa. Söimme pikku lounaan suomalaisella merimieskirkolla, tarjolla kun oli karjalanpiirakkaa munavoilla, savulohiruisleipää ja tietysti korvapuusteja. Matkaan markkinoilta tarttui minulla ja muilla ruisleipää, leipäjuustoa, karjalanpiirakoita, joulusuklaata ja muita karkkeja. Silvia osti myös kuusentaimen talonsa puutarhaan istutettavaksi!

Ruotsalaiselta kojulta ostimme myös pari purkkia naiseen maustetun majoneesin tapaisia kokki Erik Lallerstedtin kastikkeita, joita voi käyttää voileipien tekemiseen, salaatteihin, lihan ja kalan kyytipojaksi sekä dippaamiseen. Maistoin useampaa sorttia, mutta ostoskassiin lähtivät chili-bearnaise- ja omena-curry-kastikkeet.

Muuten ei ole viikonloppuun mahtunut pyykinpesua ja ruokakaupassa käyntiä kummempaa. Ensi viikonlopulle on tosin suunnitteilla entisen työpaikan työkavereiden kanssa tapaaminen, johon tulee mukaan myös joitakin firmalaisia, jotka aloittivat (ja kenties jo myös irtisanoutuivat) oman lähtöni jälkeen. Mukava päästä näkemään vanhoja tuttuja ja kuulemaan, mitä työpaikalle kuuluu nykyään.

Mutta tuota ennen on vielä kolme ja puoli työpäivää edessä. Seuraava viikonloppu on pitkä, sillä otan viimeisen puoliskapäiväni vuosilomasta torstai-iltapäivänä ja ylitöistä palkinnoksi saamani vapaapäivä koittaa puolestaan perjantaina. Tämän jälkeen tälle vuodelle on vapaiden suhteen vielä tulossa aiemmin buukkaamani lomaviikko parin viikon päästä (jolloin lonkka loksahtaa kohti Lanzarotea). Olen töissä loppuvuoden, mutta muistaakseni 24.-26. joulukuuta on vapaata koko firmalla. Sitten alkaakin jo vuosi olla lopuillaan, jälleen kerran. Pitänee taas kohta ryhtyä suunnittelemaan blogin ulkoasun muuttamista uutta vuotta varten!

 
2 kommenttia

Kirjoittanut : 25/11/2012 Kategoria/t: Ruoka ja juoma, Tapahtumat

 

Avainsanat: , , , , , , ,